Kuinka hallituksen budjettipäätökset vaikuttavat tavalliseen tallaajaan?

Uutiset

Eetu

3 mins

Tuotteiden ja palveluiden hinnannousu puhuttavat

Ruokakaupassa on mahdotonta asioida kiinnittämättä huomiota alati nouseviin hintoihin ja siihen, että keskustelu pyörii yhä enenevissä määrin sähkön- ja energiankulutusta hillitsevissä toimissa.

Turbulentti maailmantilanne ja huoli nousevista elinkustannuksista koskettaa jokaista asuinkuntaa ja etenkin pienituloiset ja yksinasuvat ovat seuranneet hintakehitystä kauhulla. Moni pitää realistisena näkymänä sitä, että arjen perusmenojen rahoituksessa on tulevaisuudessa turvauduttava entistä enemmän luottokorttiin.

Hallitus ei ole voinut olla tarttumatta toimeen kansalaisten hädän edessä, ja loppukesän aikana on valmisteltu budjettipäätöksiä, joiden tarkoituksena on helpottaa kansalaisten tukalaa taloustilannetta. Toimilla pyritään ennaltaehkäisemään maksuvaikeuksia ja monella tapaa arkea vaikeuttavien maksuhäiriömerkintöjen syntyä.

Päätökset julkistettiin torstaina 1.9.2022 ja käymmekin nyt lyhyesti läpi, millaisia muutoksia hallituksen lanseeraaman sähköpaketin ja ostovoimaa parantavan paketin myötä on osittain jo vuodenvaihteessa odotettavissa.

Sähköpaketti helpottaa kotitalouksien sähkölaskuahdinkoa

Kotitalousvähennyksen kylkeen lisätään määräaikainen sähkövähennys. Kyseiseen tukeen ovat valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) mukaan oikeuttettuja ne, joiden sähkölasku ylittää asetetulla aikavälillä omavastuuosuuden.

Tuen suuruus määräytyy sähkölaskun perusteella. Sähköpaketin yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa, mutta tuen piirii tulee kuulumaan mitä ilmeisemmin satoja tuhansia suomalaisia.

Oma tukensa on määritelty myös pienituloisille kotitalouksille, joiden sähkönkulutus ei ylitä yllä mainitun paketin noin 500 euron suuruiseksi kaavailtua omavastuuosuutta. Hallituksen suosituksen mukaan energiayhtiöiden tulisi lisäksi pyrkiä helpottamaan kuluttajien ahdinkoa pidemmillä maksuajoilla.

Vaikkei edellä mainittujen kevennysten piiriin kuuluisikaan, vaikuttaa sähkön arvonlisäveron väliaikainen pudotus 24 prosentista 10 prosenttiin joulukuusta huhtikuuhun jokaisen kuluttajan kukkaroon. Lähestyvä talvi on herättänyt huolta etenkin yksin omakotitalossa asuvien eläkeläisten keskuudessa.

Tuplalapsilisä valaisee lapsiperheiden joulukuuta – etuja luvassa myös ensi vuodelle

Joulukuussa koituu tyypillisesti tavallista enemmän kuluja, ja tänä vuonna alati nousevat energiakustannukset ovat herättäneet ymmärrettävästi huolta ja hämmennystä etenkin omakotitaloasujien keskuudessa. Lapsiperheiden joulukuu näyttää astetta valoisammalta, sillä lapsilisä maksetaan tuolloin jokaiseen pirttiin tuplana.

Lapsiperheiden päivähoitomaksuja kevennetään ensi vuoden elokuussa myös yksityisellä sektorilla hoitolisän nostamisen myötä. Tulosidonnaisen hoitolisän 100 euron korotus tukee pienituloisia perheitä samoin kuin työttömyysturvan lapsikorotus, joka nousee ensi vuonna lapsiluvusta riippuen 24-45 euroa kuukaudessa.

Toimeentulotuella sinnittelevien lapsiperheiden osalta vuodesta 2023 on tulossa aavistuksen kevyempi lapsen perusosan 10 prosentin korotuksen myötä. Taskuun tuskin jäänee montaakaan lanttia vallitsevan hintakehityksen valossa, mutta selviytyminen on astetta helpompaa jatkuvan budjetoinnin keskellä.

Liikkumista turvataan – Joukkoliikenteen arvolisävero nollaan ja työmatkavähennystä korotetaan

Jo kuluvan vuoden heinäkuussa 7 000 eurosta 8 400 euroon korotetun työmatkavähennyksen enimmäismäärä säilyy samana myös 2023. Matkakuluvähennystä sovelletaan asunnon ja työpaikan ja asunnon väliselle matkalle.

Myös joukkoliikenne halpenee kuluttajan kannalta tammi-huhtikuun ajaksi arvonlisäveron poistamisen myötä. Esimerkiksi aikuisen kertalipuksi ostettu HSL:n AB-vyöhykelippu maksaisi näin ollen alkuvuonna noin 2,55 euroa nykyisen 2,80 euron sijaan.

Epävarmat ajat ravistelevat myös valtiontaloutta

Kansalaisten kukkaron nyörit joutuvat koetukselle, mutta huolettomalta ei näytä myöskään valtion tilanne. Budjetti on nimittäin miinuksella siten, että vuoden 2023 loppuun mennessä valtionvelka on kohonnut jo 146 miljardiin euroon. Ensi vuonna velkataakka lisääntyy budjettiesityksen mukaan noin 8,1 miljardilla eurolla.

Suomi ei ole velkahuoliensa kanssa yksin, sillä sama tilanne on todellisuutta myös useassa muussa EU-maassa. Oman murheensa tuo suomalaisväestön ikärakenne, sillä huoli siitä, ketkä velan takaisinmaksusta tulevaisuudessa huolehtivat, ei ole tuulesta temmattu.