Sähkön säästäminen kannattaa enemmän kuin koskaan

Sähkön säästäminen ja energiankulutus on puhuttanut kesästä lähtien. Mutta millaisia näkymiä sähkönkulutukseen liittyen on luvassa lähikuukausina? Kuinka esimerkiksi maamme pääkaupunki kantaa kortensa kekoon energiakriisin loiventamiseksi? Perehdyimme aiheeseen kuluttajan näkökulmasta.

Sähkön säästämisestä on tullut arkea.

Sähkönkulutukseen liittyvät tottumukset ovat tunnetusti voineet aiheuttaa erimielisyyksiä etenkin parisuhteen alkumetreillä. Toinen sammuttelee jatkuvasti valoja, toisen mielestä vessassa voi pitää aina valon päällä.

Todellisuudeksi muodostuneen energiakriisin myötä sähköön suhtaudutaan kuitenkin toisella tavalla. Sähkösopimukset ovat nousseet polttoainehintojen ohella kuumimpien puheenaiheiden joukkoon ja moni tietää täsmälleen, millaista hintaa sähköstään tai kulkupelinsä menovedestä kulloinkin maksaa. Yön pimeinä tunteina, ehkäpä halpaa pörssisähköä hyödynnettäessä, voi mieleen hiipiä myös ajatus siitä, onko sähkölaskun maksaminen turvattava kulutusluotolla.

Miksi sähkön säästäminen on tärkeää?

Sähkön säästäminen on tärkeää useammastakin syystä. Yksilötasolla kuluttaja pohtii tietenkin lähinnä omaa sähkölaskuaan, mutta laajemmasta perspektiivistä katsottuna ongelma on huomattavasti monisyisempi. Vaikka pelko seuraavan sähkölaskun kymmenkertaistumisesta ja omasta taloudellisesta selvitymisestä on ymmärrettävästi suuri huolenaihe, on huomioitava myös yhteisöllinen aspekti.

Jokainen voi omaa sähkönkulutustaan tarkkailemalla vaikuttaa siihen, ettei tulevina kuukausina olisi tarvetta suunnitelluille sähkökatkoksille sähköpulan keskellä.

Sähkökatkoksiin varautuminen puhuttaa meneillään olevalla Digiturvaviikolla

Vallitsevien realiteettien valossa jokaisen suomalaisen tulee varautua siihen, että digitaaliset palvelut voivat olla talven mittaan poissa käytöstä sähkökatkosten seurauksena. Tämä vaikuttaisi konkreettisesti korttimaksuihin, erilaisissa sähköisissä palveluissa tunnistautumiseen ja viihde- ja viestintäpalveluiden käyttöön. Edellä mainittuja asioita on pohdittiin tiistaina 11.10. Digi- ja Väestötietoviraston paneelissa meneillään olevan Digiturvaviikon myötä.

Erilaiset katkokset voivat olla seurausta kulutuspiikkien ohella kyberhyökkäyksistä. Hybridivaikuttaminen on vallitsevassa maailmanpoliittisessa tilanteessa jatkuvasti pinnalla ja erilaiset palveluiden käyttökatkokset ja häirintäyritykset ovat tulleet kuluneiden kuukausien aikana tutuksi monissa yhteyksissä, kuten luottokortilla maksaessa.

Helsinki osallistuu sähkön säästötalkoisiin usein eri toimin

Mikäli sähköä ei säästetä, voi edessä olla tulevina talvikuukausina tiukat ajat. Myös Helsingin kaupunki osallistuu suunniteltuihin säästötoimenpiteisiin ennakoivassa mielessä. Säästö näkyy muun muassa katuvalaistuksen himmenemisenä ja sisälämpötilojen laskuna.

Kaikkia uimahallien saunoja ei välttämättä lämmitetä, mutta uimaveden lämpötilat pysyvät ainakin toistaiseksi ennallaan. Jouluvalaistusta pidetään päällä ainoastaan joulukadun avajaisista loppiaiseen saakka.

Myös useimpien luistelukenttien jäädytys aloitetaan vasta siinä vaiheessa, kun vuorokauden keskilämpötila on laskenut alle kahden asteen. Poikkeuksen muodostavat marraskuun puolivälissä avautuvat Brahenkenttä ja Oulunkylän tekojääkenttä.

Sähköyhtiöt kannustavat kuluttajia sähkönkulutuksen tarkkailuun

Ennennäkemättömiin sfääreihin kohonneet sähkölaskut ovat saaneet kuluttajat varpailleen ja sähköyhtiöt huolestumaan mahdollisista sähkönjakeluongelmista ja asiakkaidensa maksuvaikeuksista. Palveluntarjoajat jakavat sivustoillaan ja sovelluksissaan sähkönsäästövinkkejä, ja kuluttajia kannustetaan muun muassa aiempaa lyhyempiin kuumiin suihkuihin.

Pienillä valinnoilla on todellakin painoarvonsa ja esimerkiksi mukavuuslattialämmitystä säätämällä tai sisälämpötilaa asteen verran laskemalla voi saada aikaan useamman prosentin säästön. Sähkönkulutus jakautuu kotitalouksissa siten, että lämmitykseen kuluu sekä omakoti- että kerrostalossa noin 50 % käytetystä energiamäärästä. Kodinkoneet, viihde ja valaistus nielevät puolestaan noin 30 %. Loput 20 % syntyy lämpimän veden käytöstä.

Author

Eetu

Eetu

Lainat.fi-sivuston sisällöstä vastaava Eetu on 32-vuotias kauppatieteiden kandidaatti, joka seuraa aktiivisesti yhteiskuntaa ja talousmaailmaa puhuttavia kysymyksiä. Eetun kiinnostus talouteen ja säästämiseen heräsi jo varhaislapsuudessa. Tästä kertoo muun muassa se, että hän hankki uuden polkupyörän itse säästämillään rahoilla kolmannella luokalla ollessaan. Vapaa-ajallaan Eetu rentoutuu matkustelun, elokuvien, hyvän ruoan ja lenkkeilyn parissa.

Näytä kaikki viestit kohteesta

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.