Helibor-ajan hurjuuksiin ei enää jouduta, mutta Finanssivalvonta murskasi monen asuntohaaveet

Asuntolainan ottaminen on aina suurta harkintaa aiheuttava, mietityttävä asia. Viimeaikaisen korkokehityksen myötä asuntolainassa on kuitenkin ollut entistäkin uhkaavampi kaiku – uskaltaako asuntolainaa tällä hetkellä ottaa, ja millaisilla tuloilla asuntokaupoille on ylipäätään asiaa?

Asuntolainojen korot mietityttävät unelmien keskellä.

Asuntolaina vaikuttaa tavalla tai toisella monen suomalaisen arkeen ja elämään. Tilastokeskuksen mukaan maassamme oli vuonna 2020 yhteensä 1,46 miljoonaa asuntokuntaa, joilla oli asuntolainaa. Se on 53 prosenttia kaikista kotitalouksista.

Asuntolainan tyypillisin viitekorko on 12 kuukauden euribor. Myös pankkien omia viitekorkoja käytetään, mutta ne eivät useinkaan merkittävästi poikkea euriborista. Viitekoron päälle tulee vielä laina-asiakkaan henkilökohtainen marginaali, jonka suuruus neuvotellaan pankin lainanottajan välillä. Näistä muodostuu lainan kokonaiskorko.

Myös marginaaleilla on taipumus seurailla viitekorkojen liikkeitä, sillä lopultahan asiakasta kiinnostaa vain kokonaiskorko. 12 kuukauden euribor ennätti olla miinusmerkkinen yli kuuden vuoden ajan ennen kuin nousi plussalle tämän vuoden huhtikuussa, ensimmäistä kertaa sitten helmikuun 2016.

Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä 12 kuukauden euribor huiteli lähes viidessä prosentissa. Esimerkiksi vuoden 2007 viimeisenä päivänä se oli 4,745 prosenttia. Tuolloin pankit myönsivät 0,3, toisinaan jopa 0,2 prosentin marginaaleja.

Varttuneempi väki muistaa markka-ajan helibor-viitekoron, jota noteerattiin 1987-98. Markan arvo valuuttamarkkinoilla vaikutti heliborin heilahteluihin, ja se olikin ajoittain melkoista viuhtomista. Vuoden 1990 alussa silloisten asuntolainojen tyypillisin viitekorko helibor kävi yli 15 prosentissa.

Silloin joutui moni asunto vasaran alle.

Euribor noussee korkeintaan 3,5 prosenttiin

Asuntolainoissa miinuksella oleva euribor on kuitenkin aina yhtä kuin nolla, joten moni asuntovelallinen on maksanut vuosia ainoastaan pankin kanssa neuvottelemaansa marginaalia. Viime aikoina melko tyypillinen marginaali on ollut 0,7-0,8 prosenttia. 0,7 prosentin kokonaiskorossa verrattuna 15 vuoden takaiseen reiluun viiteen prosenttiin on aika vissi ero.

150 000 euron asuntolaina 25 vuoden maksuajalla antaa 0,7 prosentin korolla 549 euron kuukausierän, kun kokonaiskoron noustessa kahteen prosenttiin se on 641 euroa ja viidellä prosentilla jo 887 euroa.

Mainitun helibor-ajan mielikuvituksellisia korkoja pankkien nykyiset asuntolainalaskurit eivät anna edes syöttää! Se ei toki tarkoita, etteikö euribor voisi yli viiden prosentin nousta, mutta asiantuntijat pitävät moista kovin epätodennäköisenä.

Nykyisenä EU-aikana 12 kuukauden euribor-korko on korkeimmillaan ollut kuudessa prosentissa. Jos korot nousisivat sitä ylemmäs, kyseessä olisi hyvin poikkeuksellinen tilanne ja se liittyisi luultavasti ennen kaikkea kovaan inflaatioon.

Inflaatio toki laukkaa tällä hetkellä villinä. Sen kiihdyttivät hyvään vauhtiin globaalit koronatoimet ja lisää polttoainetta inflaatio on saanut Venäjän Ukrainassa aloittamasta hyökkäyssodasta.

Analyytikot eivät kuitenkaan yleisesti usko euriborin pahimmassakaan tapauksessa nousevan yli 3,5 prosenttiin.

Suomalaista kituuttamista

Nousevien korkojen lisäksi asuntolaina ottamista suunnittelevaa vaanii toinenkin mörkö. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat ovat mielipuolisella tasolla ja alkavat olla jo tavallisen palkansaajan ulottumattomissa. Finanssivalvonnan tuoreen suosituksen myötä tämä vain korostuu.

Fivan johtokunta suosittelee, että jatkossa lainanhoitokuluihin saisi mennä korkeintaan 60 prosenttia velallisen nettotuloista. Lisäksi Fiva haluaa asuntolainojen takaisinmaksuajaksi korkeintaan 25 vuotta.

Vielä toistaiseksi ainakin osa pankeista myöntää jopa 35 vuoden asuntolainoja. Kireä maksuaikataulu asuntolainoissa onkin melko suomalainen ilmiö.

Esimerkiksi länsinaapuri Ruotsissa on nähty jopa 100 vuoden asuntolainoja, joita ei ole ollut tarkoituskaan maksaa kokonaan takaisin velallisen elinaikana. Tämä puolestaan on vapauttanut asuntovelallisen varallisuutta muuhun käyttöön.

Suomesta vetäytyvä Handelsbanken toi vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä markkinoille ns. superpitkän asuntolainan, jossa maksuaika saattoi olla jopa 60 vuotta. Enää pankki ei kuitenkaan sellaisia myönnä.

Fivan linjaus on suositus, mutta rahoitusmarkkinoilla arvioidaan, että todennäköisesti sitä tullaan lukemaan kuin piru raamattua.

Rautalangasta väännettynä tämä tarkoittaa sitä, että alle kolmen tonnin bruttotuloilla voi haudata haaveensa ruuhka-Suomessa sijaitsevasta tavanomaisesta rivitalokolmiosta, ellei pankkitilillä ole rutkasti ylimääräistä tuohta.

Author

Eetu

Eetu

Lainat.fi-sivuston sisällöstä vastaava Eetu on 32-vuotias kauppatieteiden kandidaatti, joka seuraa aktiivisesti yhteiskuntaa ja talousmaailmaa puhuttavia kysymyksiä. Eetun kiinnostus talouteen ja säästämiseen heräsi jo varhaislapsuudessa. Tästä kertoo muun muassa se, että hän hankki uuden polkupyörän itse säästämillään rahoilla kolmannella luokalla ollessaan. Vapaa-ajallaan Eetu rentoutuu matkustelun, elokuvien, hyvän ruoan ja lenkkeilyn parissa.

Näytä kaikki viestit kohteesta

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.