Moni maa on poistanut perintöveron, mutta Suomessa keskustelu jatkuu

Lähiomaisen kuollessa eteen tulee tavalla tai toisella myös erilaisia talouteen liittyviä, järjesteltäviä asioita. Perinnön myötä maksettavaksi voi tulla myös roimat perintöverot, joiden maksaminen saattaa edellyttää lainan ottamista.

Perintövero on verolaji, joka puhuttaa takuuvarmasti vuodesta toiseen vainajan ja perillisten varallisuudesta riippumatta. Kateusveroksikin sitä on kutsuttu, eikä nimitys ole ollenkaan tuulesta temmattu.

Vainaja kun on poikkeuksetta omaisuuttaan – siis tulevaa perintöä – kartuttaessaan maksanut siitä jo veroa ainakin kertaalleen. Kun potti aikanaan jaetaan perillisten kesken, kynsäisee verokarhu jälleen oman siivunsa. Verot voi usein kuitata lainalla, joten perinnöstä luopuminen ei ole automaattisesti tarpeen, vaikkei oma taloudellinen tilanne olisikaan ideaali.

Muista Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverosta. Tanskassa perintövero on vielä olemassa, mutta puoliso tai rintaperilliset eivät kuulu sen piiriin. Suomessa perintöveron poistamisesta on keskusteltu iät ja ajat, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Ei, vaikka nykyinen käytäntö ei välttämättä palvele edes valtion kassaa parhaalla mahdollisella tavalla. Perintöveron kun voi välttää muuttamalla vaikkapa Ruotsiin. Kun pysyvä asuinpaikka vaihtuu, menettää valtio ko. henkilön muutkin mahdolliset verotulot.

Suomessa perintöverolta välttyy vain, kun perinnön arvo on alle 20 000 euroa. Vuoteen 2008 asti perintöveron alaraja oli ainoastaan 3 400 euroa. Verohallinnon laskuri kertoo näppärästi perintöveron määrän perintöosuuden arvon perusteella.

I veroluokkaan kuuluvat joutuvat maksamaan 20 000 euron perinnöstä sadan euron perintöveron. 30 000 euron perinnössä summa nousee jo 800 euroon. II veroluokassa maksettavaa napsahtaa jo 2 000 euroa.

Puolisonsa perivä saa puolisovähennyksen, joka on 90 000 euroa, joten tässä tapauksessa veroa lankeaa maksettavaksi vasta 110 000 euron tai suuremmasta perinnöstä. Alaikäisyysvähennys puolestaan on 60 000 euroa.

Rintaperillinen saa käytännössä aina lakiosan

I veroluokkaan kuuluvia ovat perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, perillinen suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa eli lapsi, lapsenlapsi, vanhempi, isovanhempi
aviopuolison tai entisen aviopuolison perillinen suoraan alenevassa polvessa tai perinnönjättäjän kihlakumppani, joka saa avustuksen.

Tähän veroluokkaan kuuluu myös perinnönjättäjän kanssa avoliitossa elänyt henkilö, jolla on tai on ollut perinnönjättäjän kanssa yhteinen lapsi.

II veroluokkaan kuuluvat kaikki muut sukulaiset sekä suvun ulkopuoliset henkilöt. Näin testamentatun perinnön saaneita verotetaan huomattavasti ankarammin kuin perintökaaren perusteella periviä.

Ns. rintaperillisiä ei ainakaan nykyisen lainsäädännön perusteella voi lähtökohtaisesti testamentilla jättää kokonaan perinnön ulkopuolelle, vaan heille kuuluu lakiosa, joka on puolet lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta, joka on jokaisella perillisellä saman kokoinen.

Jos siis perittävällä on esimerkiksi kaksi lasta, kumpikin heistä saa perintönä puolet perittävän jäämistöstä. Lakiosa on puolet tästä eli yksi neljäsosa.
Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi vain, jos hän on tahallisella rikollisella teolla syvästi loukannut perittävää tai tämän läheistä.

Jokainen vastuussa omista veroistaan

Kun maksun aika koittaa, on jokainen perillinen vastuussa oman perintöveronsa maksusta. Vero täytyy maksaa yhdellä kertaa, jos summa on alle 500 euroa. Vero on jaettu kahteen maksuerään, jos summa on 500 euroa tai enemmän.

Maksueriä voi kuitenkin olla enintään 10, jos verosta vähintään 1 700 euroa tulee maatilasta tai muusta yrityksestä, jonka toimintaa perinnönsaaja jatkaa.

Perintöveron eräpäivät määräytyvät seuraavasti:
1. eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun verottaja on tehnyt verotuspäätöksen
2. eräpäivä on kahden kuukauden kuluttua ensimmäisestä eräpäivästä.

Koska perintöveron maksuaikataulu on varsin tiukka ja summat voivat kohota suuriksi, joutuu moni realisoimatonta omaisuutta perivä ottamaan jopa 60 000 euron lainan.

Keskustelu jatkuu

Päätös perintöverotuksesta tehdään perukirjan perusteella. Sen käsittely verohallinnossa kestää puolesta vuodesta vuoteen. Jokainen perillinen saa oman verotuspäätöksensä, johon on merkitty perintöveron määrä.

Lienee selvää, että keskustelu perintöverosta Suomessa jatkuu. Ruotsin ja Norjan ohella perintöveroa ei peritä myöskään esimerkiksi Virossa, Itävallassa, Portugalissa ja Kanadassa.

Poliittisesti kaikki merkit viittaavat siihen, että kevään 2023 vaalien jälkeen nyt vallassa olevaa Suomen hallitusta seuraa selvästi oikeistolaisempi porukka. Jää nähtäväksi, saadaanko perintöveroasioissa tulevaisuudessa keskustelun lisäksi aikaiseksi muutakin.

This site uses cookies to enhance user experience.