Pitäisikö maksuhäiriömerkinnän poistua velkojen maksun jälkeen? 

Maksuhäiriöiden määrä suomessa ovat olleet nousussa jo vuosien ajan. Vuonna 2018 ulosotossa oli miltein 580 000 suomalaista. Kyseinen luku on noin 80 000 merkintää korkeampi, kuin esimerkiksi 10-vuotta sitten. Merkintöjä omaavat henkilöt ovat monesti työikäisiä, yksin asuvia sekä nousevissa määrin naisia. Mikä on johtanut suomalaiset tähän tilanteeseen ja miten maksuongelmat on mahdollista ratkaista? 

Kuinka välttyä velkakierteeltä

Raha-asioista on hyvä puhua. Velkaantuminen voi tuntua todella vaikealle aiheelle, mutta ainoa mahdollisuus siitä selviämiselle on puhua asiasta. Kyseessä on iso ongelma, eikä velkaantunut ole ainoa kyseisen tilanteen parissa painiva. Apua kannattaa pyytää jo velkaantumisen alkuvaiheessa, sillä tällöin asiaa on helpompi selvittää. Selvittämättömänä velkakierteellä voi olla tuhoisat vaikutukset. Pahimmillaan maksuongelmat ajavat ihmisiä kodittomiksi. 

Myös vaikeista maksuongelmista on mahdollista selvitä ja suurestakin ahdingosta on mahdollista päästä ulos. Tämä vaatii paljon työtä ja monissa tilanteissa myös ammattilaisen apua. Apua on saatavilla muun muassa seurakuntien raha-asianeuvonnasta. Seurakunnan mallissa kaksi talousalan ammattilaista keskustelee velkaantuneen kanssa kahdesta viiteen kertaan muutaman viikon välein. 

Jos painit rahaongelmien kanssa, älä lannistu, sillä kaikesta on mahdollista selvitä. Harkinnassa on ollut paranisiko tilanne, jos maksuhäiriömerkinnät poistettaisiin välittömästi velkojen maksamisen jälkeen. Maksuhäiriön merkitys on suuri ja se vaikuttaa moniin päivittäisiin asioihin, kuten vakuutuksien saantiin taikka puhelin- ja internetsopimuksiin. Vaikeimmissa tilanteissa se voi aiheuttaa myös kodittomuutta. 

Velkakierteen katkaisu

Velkakierteeseen joutuneille löytyy monta ulospääsyä, yksi yleisimmistä on velkajärjestely. Velkajärjestelyyn pääsyä on mahdollista anoa käräjäoikeudessa. Tässä järjestelyssä velkoja maksetaan takaisin keskimäärin kolmesta viiteen vuoteen. Jos velkajärjestelyyn hakeutuneella on velkaa vielä järjestelyn päätyttyä annetaan nämä anteeksi. 

Velat voivat myös vanhentua. Tämä on suomalainen erikoisuus ja tapahtuu yleensä 15-vuoden kuluessa. Elinikäisiä maksuja ei suomessa näin ollen ole olemassa. Tällaista järjestelmää ei käytetä missään toisessa pohojoismaassa. Suomessa on myös käyty tiuhaa keskustelua, voiko yksittäinen henkilö tulevaisuudessa hakea itseään konkurssiin. Tällöin velkaantuneet välttyisivät vuosien maksujärjestelyltä ja velat kuitattaisiin yhdellä kerralla. 

Yksittäisen henkilön konkurssiin hakeutuminen jakaa kuitenkin paljon erilaisia mielipiteitä. Suurimmat kysymykset ovat kenen velat annettaisiin anteeksi konkurssilla ja mitkä olisivat esteitä velkojen nollaamiselle? Konkurssimenettely saattaa helposti laiminlyödä suomessa noudatettavaa yhdenvertaisuusperiaatetta, jolloin perustuslailliset seikat eivät täyttyisi. 

Ei myöskään tule kyseeseen, että kaikki lainat kuuluisivat konkurssin piiriin. Ongelmaksi koetaan myös, että rahaongelmiin joutuneen henkilön täytyisi olla kykenevä hoitamaan raha-asiat tulevaisuudessa. Järjestelmä vaatisi todella paljon seurantaa sekä tukea, jotta velkaantuneen elämä jatkuisi tasapainoisena, eikä hän kohtaisi samaa tilannetta enää uudelleen. 

Ulosotto voi toimia myös hyvänä ratkaisuna velkakierteen päättämiseksi. Ulosotto on suosituin velkojen nollauskäytäntö suomessa, jolloin velkaantunut hakee velkojaan tuomioistuimesta. Tuomioistuimelta haetaan ulosottoa siinä vaiheessa, kun velkojen maksaminen ei enää onnistu. Kyseessä on suomalaisille häpeällinen asia, mutta sitä pelätään monissa tilanteissa aivan turhaan. Asiantuntijoiden mukaan velkojen kannattaa antaa mennä ulosottoon, mikäli tilanteesta on mahdotonta selvitä muutoin. Ulosotto ei ole epäonnistumisen merkki, vaan tapa selvittää asia. Suppeassa ulosotossa maksuhäiriömerkintä poistuu välittömästi velkojen hoitamisen jälkeen.