Positiivinen luottotietorekisteri tulee, oletko valmis? – Jatkossa lainansaanti voi helpottua tai vaikeutua

Lain positiivisesta luottotietorekisteristä on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta tänä vuonna. Vuositolkulla puuhattu rekisteri otettaisiin käyttöön keväällä 2024. Positiivinen luottotietorekisteri on jo käytössä useimmissa EU-maissa sekä muun muassa Yhdysvalloissa. Sen ensisijaiseksi tehtäväksi mainitaan ylivelkaantumisen estäminen.

Rekisterin toteuttajaksi esitetään Verohallinnon Tulorekisteriyksikköä, jossa rekisterin toteutustyö on jo alkanut.

Positiivisesta luottotietorekisteristä vaikkapa lainan myöntäjä tai mahdollisesti myöhemmin myös asunnon vuokraaja saisivat selville kyseisen henkilön vanhat lainat ja luotot, hänen avoimet lainansa ja luottonsa, mahdolliset maksuhäiriöt sekä hakijan takaisinmaksukyvyn.

Positiiviseen luottotietorekisteriin voi perehtyä tarkemmin aihetta käsittelevässä artikkelissamme.

Kuluttajan kannalta positiivinen luottotietorekisteri voi sekä helpottaa että vaikeuttaa lainansaantia ja se voi myös parantaa tai heikentää lainaehtoja.

Pienituloinenkin voi saada uuden käytännön myötä lainaa hyvillä ehdoilla, mikäli rekisteri näyttää, että hän on hoitanut raha-asiansa säntillisesti. Suuretkaan tulot eivät kuitenkaan pelasta, mikäli rekisteri näyttää kuluttajan olevan ylivelkaantunut.

Lainansaanti voi myös nopeutua, sillä asiakkaan tilanne näkyy rekisterin ansiosta luottottajalle käytännössä reaaliaikaisesti. Myös lainan vakuuksien tarve vähennee. Kuluttaja näkee lisäksi rekisteristä yhdellä vilkaisulla kaikkien lainojensa määrän ja niiden hoitamisen kuukausittaiset kustannukset.

Sähköisessä asiointipalvelussa henkilö voi lisäksi tarkistaa, mitkä luotonantajat ovat hänen tietojaan kysyneet ja mihin tarkoitukseen.

Rekisteri laajenee keväällä 2026

Yksityishenkilön ei välttämättä tarvitse rekisterin käyttöönoton jälkeen enää kerätä ja toimittaa maksukykyynsä liittyviä tietoja pankille, sillä luotonantaja saa luottotietorekisteriotteelta tiedot tuloista ja luotoista rekisteristä henkilön hakiessa luottoa. Luotonantajalla on kuitenkin jatkossakin mahdollisuus pyytää tositteita hakijalta.

Yksityishenkilön ei itse tarvitse ilmoittaa tietoja luotoistaan rekisteriin, vaan ilmoitusvelvollisuus on luotonantajilla. Kun rekisterin käyttö huhtikuussa 2024 käynnistyy, luotonantajat ilmoittavat sinne kaikki kuluttajaluotot.

Keväällä 2026 rekisteriin tulevat tiedot muista yksityishenkilöille myönnetyistä luotoista, kuten elinkeinotoimintaa tai maataloutta varten myönnetyistä luotoista.

Rekisteriin tulevat siis tiedot esimerkiksi yksityishenkilöille myönnetyistä asunto- ja autolainoista, kulutusluotoista, luottokorteista, opintolainoista ja osamaksurahoituksista.

Omaa rahatilannettaan voi halutessaan selkeyttää paitsi huolellisen suunnittelun ja budjetoinnin myös yhdistelylainan avulla. Yhdistelylainalla kuitataan olemassa olevat osamaksu-, kulutusluotto- ja luottokorttivelat, jolloin maksettavaksi jää ainoastaan yksi laina. Yhdistelylainat aina 60 000 euroon saakka voi kilpailuttaa helposti ja nopeasti esimerkiksi suomalaisen Rahoitu.fi-palvelun avulla.

Luotonantajat ilmoittavat rekisteriin luottojen pääoman suuruuden, niihin liittyvät maksutapahtumat sekä lyhennyksiin liittyvät yli 60 päivän mittaiset maksuviiveet. 

Rekisteri on kerännyt myös kritiikkiä

Toistaiseksi esimerkiksi pankki tietää asiakkaansa lainatilanteesta vain itse myöntämänsä luotot sekä asiakkaan ilmoittamat sellaiset. Näin asiakkaalla voi olla myös luottoja, joista lainanantajalla ei ole mitään tietoa ja tällaisten kuukausittaiset hoitokulut voivat olla hyvinkin merkittävät.

Rautalangasta vääntäen: jatkossa rutkasti velkaantuneelle suurituloiselle voi jäädä lainaneuvotteluissa käteen vain luu, vähäiset velkansa hyvin hoitanut tai velaton pienituloinen on puolestaan paremmassa asemassa.

Suomessa on vahva elinikäisen pankkisuhteen perinne. Se on ”maan tapa”, mutta perustuu myös siihen, ettei asiakas ei ole välttämättä pystynyt vakuuttamaan muita luotonantajia omasta hyvästä maksukyvystään. 

Positiivinen luottorekisterin myötä on helpompi kilpailuttaa eri luotonantajia ja saada sitä kautta paremmat lainaehdot.

Rekisteri on luonnollisesti herättänyt myös kritiikkiä. Sen myötä rahalaitokset saavat automaattisesti asiakkaistaan melkoisen siivun dataa ja tietosuoja huolettaa monia.

Rekisterin reaaliaikaisen ylläpidon arvioidaan myös olevan kallista ja nielevän valtavasti resursseja. Lisäksi huolettaa se, miten rahalaitokset jatkossa segmentoivat asiakkaitaan.

Hallituksen alkuperäinen esitys toteaa, että ”ehdotettu luottotietorekisteri potentiaalisesti vähentää ylivelkaantumista”. Vedenpitävää tutkimustietoa tästä ei kuitenkaan ole.

Luottotiedot saa jatkossa puhtaaksi kuukaudessa

Sanana luottotietorekisteri nostattaa monen karvat pystyyn ennen muuta siksi, että se on tähän saakka ollut leimallisesti negatiivinen. Luottotietomerkintä on aiheuttanut monenlaista harmia kansalaiselle ja on voinut estää esimerkiksi vuokra-asunnon, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamisen.

Maksuhäiriömerkinnän poistumista on voinut joutua odottamaan jopa 2-4 vuotta vielä senkin jälkeen, kun velka on jo hoidettu. Tuore lakimuutos kuitenkin kohentaa velallisen asemaa tässä tilanteessa. Tämän vuoden joulukuun alusta lähtien kuukauden kuluttua siitä, kun tieto velan maksamisesta on rekisteröity.

This site uses cookies to enhance user experience.