Avioehto askarruttaa, mutta sen laatiminen säästää monelta harmilta

Uutiset

Eetu

3 mins

Tahdotko sinä… laatia avioehdon?

Tuskinpa kukaan pohtii erityisen aktiivisesti eroa avioliittoa solmiessaan. Selvää kuitenkin on, että jokainen avioliitto päättyy joskus. Joko eroon tai kuolemaan.

Avioehto, joka oli takavuosina kenties hyvinkin tunteita herättävä asia, alkaa tätä nykyä olla melkoisen luonteva osa järkevää talouskeskustelua.

Suomen laki lähtee siitä, että avioliiton päättyessä ex-parin omaisuus jaetaan suhteessa 50-50 ellei avioehdolla ole muuta sovittu. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton päättyessä osapuolten varoista tehdään ositus eli omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan.

Tämän jälkeen enemmän omistava puoliso joutuu maksamaan vähemmän omistavalle tasinkoa. Tasinko voi olla rahaa tai irtainta tai kiinteää omaisuutta.

Tasinkona suoritettavan omaisuuden yksilöinti tapahtuu joko puolisoiden välisellä sopimuksella (sovinto-ositus) tai pesänjakajan päätöksellä (toimitusositus). Jos puolisot eivät kykene sopimaan asiasta, laatii pesänjakaja osituslaskelman tasingon määrästä.

Avioehdolla voidaan sulkea osituksen piiristä pois osia puolisoiden omaisuudesta tai jopa omaisuus, kuten esimerkiksi säästöt, kokonaisuudessaan. Sillä voidaan myös sopia toimintavoista riippuen siitä, päättyykö liitto eroon vai kuolemaan. 

Niin sanottu romanttinen avioehto tarkoittaa sitä, että mikäli toinen puolisoista kuolee, omaisuus jaetaan tasan, mutta eron tullen kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Osakassopimus voi velvoittaa avioehtoon

Avio-oikeus pariskunnan omaisuuteen on peräisin ammoisilta ajoilta, jolloin perheen omaisuus oli kokonaan miehen nimissä, eikä vaimo omistanut juridisesti katsoen mitään. Avio-oikeudella oli tarkoitus luoda järjestelmä, jossa nainen ei jää eron tai kuolemantapauksen myötä täysin puille paljaille.

Nykyisin avioehtoa harkitsevat tyypillisesti parit, jotka ovat perustamassa uusperhettä tai menossa naimisiin vähintään toista kertaa. Näissä tilanteissa omaisuutta on usein kertynyt jo selvästi enemmän kuin ensimmäistä avioliittoaan solmiville. Tällaisissa tapauksissa avioehto selkiyttää myös mahdollisten perillisten asemaa.

Avioehtoja harkitsevat usein myös yrittäjät. Esimerkiksi yrityksen osakassopimus saattaa velvoittaa tekemään avioehdon, ettei avioliiton mahdollinen päättyminen vaikuta ko. yrityksen toimintaan.

Pahimmassa tapauksessa yhtiökumppanit, joilla ei ole avioliiton päättymisen kanssa mitään tekemistä, voisivat muutoin joutua keskelle eroavan pariskunnan omaisuusriitoja.

Kaikkein yksinkertaisin avioehtosopimus on täysin poissulkeva sopimus, jossa puolisot luopuvat oikeudestaan toisen omaisuuteen kokonaan. Sellaisen pystyy tekemään itse ja ilmaiseksi osoitteessa Sopimustieto.fi.

Toisaalta avioehtoon liittyy siinä määrin taloudellisia ja oikeudellisia vastuita, että alan ammattilaisen palveluiden käyttö lienee suositeltavaa.Tarjouksia lakimiehen laatimasta avioehdosta löytyy verkon syövereistä halvimmillaan 75-95 euron hintaan.

Useimmiten lakimiehen laatiman avioehdon hinta osuu kuitenkin 200-600 euron haarukkaan keskimääräisen hinnan ollessa noin 270 euron hujakoilla. Myös avioehdon voi kuitata halutessaan häälainalla.

Lakiasiantoimistot laskuttavat avioehdon laatimisesta yleensä tuntitaksan mukaan, joten mitä monimutkaisempi avioehto, sitä suurempi lasku palvelusta napsahtaa.

Oikeudenmukainen avioehto on kelpo vakuutus

Kaikki eivät välttämättä avioehtoa tarvitse, mutta oikeudenmukaisen sellaisen laatiminen on kelpo vakuutus mahdollisten riitatilanteiden varalle. Avioehdolla sovitaan tyypillisesti esimerkiksi suvun kesämökin, perinnön tai oman yrityksen jättämisestä avio-oikeuden ulkopuolelle.

Vaikka puolisot astuisivat avioon taloudellisesti hyvinkin tasavertaisista asetelmista, saattaa tilanne muuttua avioliiton aikana vaikkapa perinnön tuoman vaurastumisen tai syystä tai toisesta tapahtuneen merkittävän velkaantumisen seurauksena. Tällaisissa tilanteissa reiluksi laadittu avioehto säästää monelta harmilta.

Avioehto saa lainvoiman vasta, kun se on toimitettu digi- ja väestötietovirastoon kahden todistajan allekirjoittamana. Todistajaksi kelpaa kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt, jolla ei ole sukulais- tai muuta merkittävää suhdetta avioparin edustajiin.

Avioehtosopimuksen voi toimittaa rekisteröitäväksi aikaisintaan kuukautta ennen vihkipäivää. Sopimuksen rekisteröintipäivä on kuitenkin vasta vihkimispäivä.

Avioehtosopimuksen voi laatia milloin tahansa avioliiton aikana ja se on tarvittaessa muokattavissa ja purettavissa.

Sopimusta ei voi kuitenkaan jättää rekisteröitäväksi puolison kuoleman tai avioerohakemuksen jättämisen jälkeen, vaikka avioehtosopimus olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana.