Kuinka suojautua inflaatiolta?

Inflaatio koskettaa tavalla tai toisella jokaista, tulotasosta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Voiko inflaatiolta suojautua jotenkin ja mitkä ovat turvallisia sijoituskohteita
inflaation varalle?

Hintojen nousu mietityttää.

Inflaatio on kaikkien huulilla – yleinen maailmantilanne on levottomampi kuin vuosikymmeniin

Inflaatiosta puhutaan näinä päivinä enemmän kuin 1990-luvun laman aikoihin konsanaan. Syystäkin, sillä 30 vuoden takainen lama oli ennen muuta suomalainen, Neuvostoliiton ja idänkaupan romahtamisesta johtunut ilmiö, mutta nyt kyse on huomattavasti globaalimmasta asiasta.

Maailmanlaajuinen, taloutta rajusti kurittanut koronaepidemia antoi ilmiölle lähtölaukauksen ja sota Ukrainassa on vain kiihdyttänyt inflaatiota.

Koko läntinen maailma köllötteli korkeintaan kahden prosentin inflaatiossa vielä vuonna 2019, mutta tämän vuoden toukokuussa se laukkasi euroalueella yli kahdeksan prosentin vauhtia.

Ellei käsite inflaatio ole tuttu, tarkoittaa se lyhykäisyydessään rahan ostovoiman heikkenemistä: saatkin vitosella vähemmän kuin viime vuonna, eikä luottokortin luottoraja tunnu riittävän entiseen malliin.

Miten inflaatiolta sitten voi suojautua? Voisi oikeastaan todeta, että jotenkin ja ei mitenkään. Kun ostovoima heikkenee, se heikkenee koskien niin erilaisia turhuuksia kuin välttämättömyyksiäkin.

Joudut maksamaan asuntosi lämmityksestä ja sähköstä, todennäköisesti joudut ajamaan jonkun määrän kilometrejä autollasi. Maksat asuntolainaa, jonka korko nousee tai vuokraa, joka sekin on nousussa.

Kasvukeskusten ulkopuolella maksat pahimmassa tapauksessa lainaa asunnosta, jonka jälleenmyyntiarvo lähestyy mitätöntä. Vähemmästäkin ahdistaa!

Ylimääräiset kulut minimiin

Ensimmäinen inflaatiolta suojautumisen keino lienee turhien ylimääräisten kulujen karsiminen. Haetko aamulla töihin mennessäsi ärrältä kahden ja puolen euron kahvin? Älä hae.

Luultavasti työskentelet noin 230-240 päivää vuodessa. Joka aamuinen kahvi tekee kuutisen sataa euroa vuodessa. Vastaavanlaisia mikrokuluja löytyy jokaisen arkirutiineista todennäköisesti pilvin pimein.

Asialla on toki myös kääntöpuolensa. Jos kaikki aamukahvin hakijat luopuvat rutiineistaan, joutuu kioskiyrittäjä todennäköisesti irtisanomaan ainakin yhden työntekijän, vaikka oma taloutesi ratkaisusta tykkääkin.

Entä jos rahaa onkin säästettäväksi tai sijoitettavaksi asti? Mitä korkean inflaation aikoina kannattaa ottaa huomioon? Tästä on suunnilleen niin monta mielipidettä kuin on henkilöäkin.

Onko kultaan sijoittaminen foliohattuilua?

Pessimistisimmät bunkkerinkaivajat valmistauvat koko globaalin talousjärjestelmän romahtamiseen ja haalivat kultaa. Aurum, hohtava sarastus.

Tämä on suurella todennäköisyydella foliohattujen huuhaata. Toisaalta klassinen tokaisu ”käteinen raha, isot hauikset ja hampurilaiset eivät koskaan mene pois muodista” pitää täysin paikkansa, joten voihan sitä varuilta vähän kullankin perään haikailla.

Historia tietysti puoltaa kultaa. Se on ollut ihmiskunnan vaihdannan väline yli 6 000 vuoden ajan. Esimerkiksi Suomen Pankilla on edelleen 49 tonnin kultavarannot. Sen tasearvo oli maaliskuussa 2020 hieman yli 2,1 miljardia euroa.

Suomen valtion kullasta hiukan yli puolet on varastoituna Britannian keskuspankin Bank of Englandin suojissa ja viidennes Ruotsin keskuspankin Riksbankin holvissa. Hieman alle viidennes kullasta on Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin holveissa New Yorkissa ja seitsemän prosenttia Sveitsissä.

Valtioista eniten kultaa on Yhdysvalloilla, yli kahdeksan tuhatta tonnia. Vielä 70 vuotta sitten Yhdysvaltain kultavaranto oli yli 20 000 tonnia.

Kulta ei ole mikään tuottoisa sijoituskohde, vaikka eräs maailman vanhimpia se onkin. Jonkinlaisena arvonsa säilyttävänä turvasatamana se sen sijaan voi toimia, etenkin korkean inflaation aikoina. Viimeisen 20 vuoden aikana kultaan sijoittaminen on noussut noin 360 prosenttia. 

Toki samaan aikaan markkinat ovat olleet hurjassa kasvussa lähes jokaisellaa sijoittamisen osa-alueella.

Metsää ja asuntoja

Sijoittamisen näkökulmasta inflaatiolta suojautuminen kuulostaa – mutta vain kuulostaa – helpolta ja yksinkertaiselta. Huolehdit vain siitä, että sijoitettujen varojen tuotto-odotus ylittää pidemmällä aikavälillä inflaation.

Se on toki helpommin sanottu kuin tehty, mikäli inflaatio laukkaa kovinkin pitkään viime aikoina nähdyssä kahdeksassa prosentissa. Joten mihinkä ne mahdolliset ylimääräiset varat kannattaa sitten tunkea?

Järkevä asuntosijoittaminen on aina hyvä vaihtoehto ja myös metsäomistukset suojaavat erityisesti voimakkaalta ja pitkäkestoiselta inflaatiolta. Mikäli sijoituskohde on hakusessa, kannattaa rahoja säilyttää turvassa kohtuullista korkotuottoa poikivalla säästötilillä.

Author

Eetu

Eetu

Lainat.fi-sivuston sisällöstä vastaava Eetu on 32-vuotias kauppatieteiden kandidaatti, joka seuraa aktiivisesti yhteiskuntaa ja talousmaailmaa puhuttavia kysymyksiä. Eetun kiinnostus talouteen ja säästämiseen heräsi jo varhaislapsuudessa. Tästä kertoo muun muassa se, että hän hankki uuden polkupyörän itse säästämillään rahoilla kolmannella luokalla ollessaan. Vapaa-ajallaan Eetu rentoutuu matkustelun, elokuvien, hyvän ruoan ja lenkkeilyn parissa.

Näytä kaikki viestit kohteesta

Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.