Pikavippien korkokatto 

Monet ovat takuulla lukeneet markkinoilla tarjottavista pikavipeistä sekä niiden valtavista koroista, jotka ovat olleet syynä satojen ihmisten maksuongelmille.

Vuonna 2013 pikavippien korkolakia säädettiin ja niihin liittyviä ehtoja kiristettiin määrittämällä korkokatto. Lakimuutoksen uskottiin poistavan haitalliset lainat markkinoilta sekä vähentävän maksuongelmiin joutumista. Kyseistä kiristystä ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi tiukkana ja Kuluttajasuojalain aihetta koskettavaan pykälään tehtiin lisää muutoksia, jotka astuivat voimaan syyskuussa 2019.

Lue lisää kyseisestä aiheesta alapuolelta. Lisäksi voit kilpailuttaa yli kaksikymmentä KSL:n korkokatto pykälää noudattavaa palvelua täyttämällä alapuolelta löytyvän lainahakemuksen. Lainahakemuksen täyttäminen on ilmaista, eikä velvoita mihinkään. 

Korkokatto ja siihen liittyvät säännökset 

Pikavippien korot ovat luotonmyöntäjien perimiä kuluja lainatulle rahalle. Kyseessä on myös tulonlähde, jolla luotonmyöntäjä kerryttää itsellensä voittoa. Korkojen pääasiallinen tarkoitus on turvata yritystoiminnan jatkuvuus, jos joukosta löytyy asiakkaita, jotka eivät maksa lainaansa takaisin. Korkotulot ovat myös kyseisten yritysten ainoa selviytymiskeino, sillä palvelut eivät vaadi lainoilleen takaajia taikka vakuuksia.

Ennen vuotta 2013 pikavipeille ei ollut määritelty korkokattoa ja niiden yhteydessä perittävät korot olivat valtavia. Koska korolle ei ollut määritelty minkäänlaista korkokattoa, kasvoi maksuongelmaisen velka päivä päivältä ja niistä selviytyminen koitui mahdottomaksi. Tästä syystä Kuluttajasuojalakiin haluttiin lisätä pykälä rajoittamaan juurikin koron aiheuttamia maksuongelmia. 

Vuonna 2013 Kuluttajasuojalakia korjattiin lisäämällä pykälä, joka kosketti pienien luottojen korkokattoa. Kyseinen pykälä tulee kaikkien luottolaitoksien noudatettavaksi, kun kyseessä on alle 2 000 euron suuruinen laina. Koska edellä mainitun pykälän ei todettu pienentävän ongelmaa, laajennettiin korkokatto säädös koskemaan kaiken suuruisia pikalainoja, joustoluottoja sekä kulutusluottoja. Kyseinen muutos astui voimaan vuonna 2019. 

Ensimmäisessä korkokattoa koskettavan lakipykälän mukaan, lainan todellinen vuosikorko saa nousta maksimissaan 50% + sen hetkinen viitekorko. Keskimääräisesti todellinen vuosikorko on maksimissaan 51 prosenttia. Vuonna 2019 korkokatto säädettiin kuitenkin 20 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että lainojen nimelliskorko ei saa nousta 20 prosenttiyksikön yli. Lisäksi lainoille määriteltäviä muita kuluja saadaan periä ainoastaan 150 euroa vuodessa, joka pitää todellisen vuosikoron kurissa. 

Alta kuluttajasuojalain ajankohtainen lakipykälä, joka määrittää korkokaton sekä muut kulut. Kyseinen pykälä astui voimaan 1. syyskuuta 2019. 

"Kuluttajasuojalaki 20.1.1978/38

17 a § (26.4.2019/596)

Luottokustannusten enimmäismäärä

Kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi.

Jos kuluttajan on sopimuksen mukaan maksettava muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luottokustannuksia, näiden määrä ei saa ylittää päivää kohden 0,01:tä prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, muiden luottokustannusten enimmäismäärä voidaan sopia 5 euroksi edellyttäen, että luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Kuluttajan 2 momentin perusteella maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä luottokustannuksia saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta.

Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Mitä 2–4 momentissa säädetään, ei koske luottokustannuksina pidettäviä vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen.

Jos kuluttaja maksaa luoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos luotto eräännytetään, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 35 §:ssä säädetään."

Mitä tapahtui, kun korkokatto tuli voimaan?

Korkokaton tullessa voimaan, ei pikavippien myöntäminen lyhyellä maksuajalla ollut enää lainapalveluille kannattavaa. Lyhyellä maksuajalla otetut lainat, eivät kerryttäneet tarpeeksi korkotuloja, joka luonnollisesti tekee yrityksen toiminnasta mahdotonta.

Lain seurauksena osa pienistä toimijoista lopetti yritystoiminnan kokonaan, osa puolestaan löysi muut keinot ansaita tienestit. Monet pikavippejä myöntäneet palvelut päättivät myös aloittaa kulutus- sekä joustoluottojen tarjoamisen. Vuoden 2019 muutos karsi lisää palveluita markkinoilta, sillä lakisäädäntö koskettaa nyt myös yli 2 000 euron jousto- sekä kulutusluottoja. Tämä aiheutti yhä useammalle toimijalle ongelmia, joiden johdosta he joutuivat pistämään lapun luukulle. 

Vaikka korkokatto vaikutti suuresti palveluiden toimintaan, tarjoaa osa palveluista vielä kertaluottoja pitkällä maksuajalla sekä pienellä lain mukaisella vuosikorolla. 

Korkokatto uudistuksen uskotaan vaikuttavan kotitalouksien tilanteeseen positiivisesti pidemmällä aikavälillä. Aluksi kyseisen muutos voi aiheuttaa maksuvaikeuksia, sillä muutos kiristää samalla myös luottojen myöntöperusteita. Tämä puolestaan tarkoittaa, että monilta lainakierteessä olevilta tullaan eväämään uuden luoton saanti, joka puolestaan johtaa maksuhäiriöön. Pidemmällä aikavälillä edellä mainittu kierre katkeaa ja luottoja myönnetään paremmilla ehdoilla sellaisille henkilöille, joiden maksuvalmius on kunnossa. 

Suurin muutos korkokaton säännöksiin tapahtui aivan hetki sitten. Lopullista tulosta ei siis tämän osalta ole nähty. Syyskuun jälkeen on kuitenkin huomattavissa, että luottojen kulut ovat tipahtaneet ja ne ovat huomattavasti aikaisempaa kannattavia kuluttajien näkökulmasta. Samalla myös myöntöperusteet tiukentuivat. Uskomme muutoksen lopullisen vaikutuksen näkyvän muutaman vuoden kuluessa. 


Hae lainaa   400-10 000 100-50 000 50-4000 100-2 000 10-3 000 10-2010 10-2 000 1000-50 000 50-20 000 100-5 000 100-5 000 1000-50 000 100-10 000 500-50 000 2000-500 000 500-50 000 2 000-10 000 1 000-3 000 1 000-25 000 10-2 100

Pikavippien korkokatosta aikaisempaakin tiukempi vuonna 2019? 

Vuoden 2018 loppupuolella hallitus on kaavaillut kiristävänsä korkokattoon liittyviä säännöksiä entisestään. He ovat esittäneet pikavippien korkokaton huomattavaa tiukentamista, jonka olisi määrä astua voimaan syyskuussa 2019. Kyseisen muutoksen toivotaan vähentämään pikavippien vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneita.

15. marraskuuta 2018 hallitus teki esityksen, jossa he esittivät tiukennuksia kuluttajaluottoja koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen mukaan korkokattoa laajennettaisiin niin, että se kattaisi valtaosan kuluttajaluotoista. Tämän sääntelyn ulkopuolelle jätettäisiin ainoastaan asuntoluotot, joissa vakuutena toimii oma asunto tai muu rahanarvoinen omaisuus. 

Hallitus kertoo esityksessään, että liian monet suomalaiset kärsivät maksuongelmista. Heidän mukaansa ylivelkaantumisen estämiseksi, tulee heidän kehittää voimassa olevia keinoja tehokkaampia vaihtoehtoja. Tällä ehdotuksella hallitus pyrkii tukemaan vastuullisen luottomarkkinoiden toimintaa ja sen pyrkimyksenä on pienentää velkakierteeseen joutuneiden henkilöiden määrää. 

Ehdotuksella hallitus kaavailee, että korkokaton piiriin tulisi kuulua myös yli 2 000 euron suuruiset lainat. Tämän lisäksi ehdotuksessa kerrotaan, että korolle tulisi asettaa 30% yläraja. Lisäksi hallitus pyrkii estämään muiden luottokustannuksien perimisen niin, että kustannuksien enimmäismäärä saisi olla maksimissaan 0,01% per päivä. Esityksen mukaan luottokustannukset eivät saisi myöskään nousta yli 150 euron per vuosi. Tämä rajoittaisi huomattavasti asiakkaille maksettavaksi tulevia kuluja. 

Hallituksen pääasiallisena syynä korkokaton tiukentamiseen on ollut kohtuullistaa luottojen sääntöjä sekä vähentää velkaongelmien syntymistä. Hallitus uskoo, että heidän uusi suunnitelmansa olisi aikaisempaa huomattavasti tehokkaampi ja kuluttajilla olisi parempi mahdollisuus arvioida omaa käyttäytymistään sekä tällä tavoin välttyä ylivelkaantumiselta ja muilta maksuongelmilta. 

Hallituksen mukaan, jos luotonantaja taikka välittäjä rikkoo korko- taikka luottokustannuskattoa, evätään heiltä oikeus periä korko- sekä muita kustannuksia asiakkailtaan. Edellä kerrotun ehdon uskotaan tehostavan lain noudattamista aikaisempaakin enemmän. 

Korkokattoa koskevan muutoksen uskotaan astuvan voimaan 1. syyskuuta 2019.

Yhteenveto Pikavippien korkokatosta 

Ensimmäinen asetus korkokatosta astui voimaan vuonna 2013, tällöin kyseessä oli pikalainoille säännelty lakipykälä. Vuoden 2013 korkokatossa rajoitettiin pienten alle 2 000 euron suuruisten lainojen korkokuluja ja niiden määrittämistä. Kyseisen lain tarkoituksena oli estää maksuvaikeuksiin joutumista sekä rajoittaa koron kasvua lyhyissä lainoissa.

Korkokatto pykälä oli voimassa yli kuuden vuoden ajan. Tässä ajassa huomattiin ettei kyseinen säännös ei ole riittävän tiukka, eikä sillä pystytä estämään maksuvaikeuksiin joutumista halutulla tavalla. Tästä syystä syyskuussa 2019 astui voimaan uusi tiukempi korkokatto säännös. Tässä pykälässä korkokatto asetetaan koskemaan myös suurempia lainoja. Lisäksi korko halutaan rajoittaa maksimissaan 20%. Korkokaton lisäksi lisäkulut saavat kohota maksimissaan 150 euroon per vuosi.

Tällä korkokaton muutoksella hallitus pyrkii vähentämään ylivelkaantumista sekä maksuvaikeuksiin joutumista. He ovat myös suunnitelleet, että säännöksiä rikkovat luotonantajat eivät ole oikeutettuja perimään asiakkailta korkoa taikka muita kustannuksia ollenkaan. Kyseessä on rangaistus, jonka uskotaan pitävän luotonmyöntäjät varuillaan, seuraamaan ja noudattamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 

Lisää pikaluottoihin liittyvistä säännöksistä on mahdollista lukea kuluttajasuojalaista. 


Hae lainaa   400-10 000 100-50 000 50-4000 100-2 000 10-3 000 10-2010 10-2 000 1000-50 000 50-20 000 100-5 000 100-5 000 1000-50 000 100-10 000 500-50 000 2000-500 000 500-50 000 2 000-10 000 1 000-3 000 1 000-25 000 10-2 100

 


FAQs