Pikavippien korkokatto

Pikavippien demonisoinnilla on pitkät perinteet. Epäkohtaan puututtiin toden teolla vuonna 2019, jolloin vakuudettomien kulutusluottojen nimelliskorolle asetettiin 20 % korkokatto.

Pikavippi kilpailukykyisellä korolla?

Pikavippi ei ole enää menneiden vuosien kaltainen, uhka vai mahdollisuus -henkinen järjestely. Tästä pitää omalta osaltaan huolen myös pikavippejä koskeva korkokattolainsäädäntö.

Rahoitu

9.7/10
Lainaa1 000-60 000 €
Laina-aika12-180 kk
Nimelliskorko4,50-20 %
Kuukausimaksuvaihtelee

Lainaesimerkki: 40 000 € laina, jonka nimelliskorko 4.5 % ja todellinen vuosikorko 4.74 %. Takaisinmaksuaika 15 v. Luoton kokonaiskustannukset ovat yhteensä 56 047 €.

Saldo

9.6/10
Lainaa max.100-10 000 €
Laina-aika1-85 kk
Nimelliskorko13,90–19,90 %
Kuukausimaksumax. 12,50 €

Esimerkki Saldo Lainasta: 2 000 euron lainan kokonaiskulut 25 kuukauden maksuajalla ovat 99€ euroa per maksuerä, eli kokonaisuudessaan kulujen yhteenlaskettu summa on 2 475€ (esimerkki Saldon kotisivuilta).

Komplett Bank

9.5/10
Lainaa1 000-50 000 €
Laina-aika36-180 kk
Nimelliskorko6,99-18,99 %
Kuukausimaksu8 €

Lainaesimerkki: korko 7,49 %, todellinen vuosikorko 9,77 %, 5 v laina-aika 10 000 € summalle, avausmaksu 45 €, tilinhoitopalkkio 8 €/kk, yht. 12 559 €. Kuukausimaksuerä 209 €/k.

Bank Norwegian

9.4/10
Lainaa1 000-60 000 €
Laina-aika12-180 kk
Nimelliskorko4,99-14,99 %
Kuukausimaksu3-5 €

Lainaesimerkki: 10 000 € lainan kokonaishinnaksi muodostuu 9,89 % korolla (todellinen vuosikorko 12,21 %) kolmessa vuodessa yhteensä 11 861 €. Kuukausieräksi määräytyy tuolloin 328 € (36 erää). Lainan perustamismaksu on 90 € ja kuukausittainen tilinhoitomaksu puolestaan 5 €.

Haenyt.fi

9.4/10
Lainaa500-60 000 €
Laina-aika12-180 kk
Nimelliskorko3,95-20 %
KuukausimaksuVaihtelee

Lainaesimerkki: 10 000 euron laina, 5 vuoden takaisinmaksuajalla. Lainan todellinen vuosikorko on 10,91%, jolloin lainan kokonaissumma on 12 866,64€. Kuluja esimerkki tilanteessa kertyy 2866,64€.

Vippi.fi

9.3/10
Lainaa100-10 000 €
Laina-aika3-88 kk
Nimelliskorko13,9–19,9 %.
KuukausimaksuVaihtelee

Lainaesimerkki: Vippi Kulutusluotto on vakuudeton, 1 000–10 000 euron kertalaina, jonka nimelliskorko on 13,9–19,9 %. Lainanhoitokulu on puolestaan 0,01 % päivässä myönnetyn lainan määrästä siten, että summa on korkeintaan 150 euroa vuodessa. Vippi Kulutusluoton todellinen vuosikorko (APR) on 21,3–29,5 %. Laina-aika 12–88 kuukautta ja kuukausierä 29–399 euroa. Luotonavausmaksu 0 euroa.

Lainasto

9.2/10
Lainaa100-3 000 €
Laina-aika2-47 kk
Nimelliskorko20 %
KuukausimaksuMax. 12,50 €

Lainaesimerkki: Esimerkki: 3 000 euron luoton luottokustannukset 12 kk maksuajalla yhteensä 444,34 euroa, jolloin takaisinmaksettava kokonaissumma on 3 444,34 euroa. Todellinen vuosikorko on tuolloin 29,71 %.

OmaLaina

9/10
Lainaa100-60 000 €
Laina-aika12-240 kk
Nimelliskorko4,19–20 %
Kuukausimaksu0-12,50 €

Lainaesimerkki: Kuluttajansuojalain mukainen todellinen vuosikorko on 6,26 % tyypilliselle, 10 000 € lainasummalle laskettuna. 5 v takaisinmaksuaika, tilinhoitomaksu 5 €, avausmaksu 0 € ja esimerkkikorko 5,0%. Takaisinmaksettava summa on tällöin kokonaisuudessaan 11 623€, eli 193,71 €/kk.

Pikavippien korkokatto asetettiin maksuongelmien ennaltaehkäisemiseksi

Pikavippien demonisoinnilla on pitkät perinteet, eivätkä väitteet ole täysin tuulesta temmattuja – ovathan monet lukeneet pikavippien kohtuuttomista koroista, jotka ovat olleet osasyynä tuhansien ihmisten maksuongelmille.

Epäkohtaan puututtiin toden teolla vuonna 2013, jolloin pikavippien korkolakia säädettiin, ja pikalainoihin liittyviä ehtoja kiristettiin määrittämällä korkokatto.

Korkokattoa on säädetty useampaan otteeseen – 10 % väliaikainen korkokatto oli voimassa vuosina 2020-21

Lakimuutoksen uskottiin poistavan haitalliset lainat markkinoilta ja vähentävän maksuvaikeuksia.

Kyseistä kiristystä ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi tiukkana, ja aihetta koskettavaan Kuluttajansuojalain pykälään tehtiin lisämuutoksia, jotka astuivat voimaan syyskuussa 2019.

Tuolloin vakuudettomien kulutusluottojen korkokatto asetettiin 20 %:iin.

Koronaepidemia asetti paineita matalammalle korkokatolle

Korkokattoa muokattiin seuraavan kerran jo kesällä 2020. Koronaepidemia runteli täysin ennalta arvaamatta monen työntekijän ja pienyrittäjän taloutta, ja pikavipeille oli kysyntää.

Taloudellisen ahdingon myötä yhä useampi oli rahan tarpeessa, ja pikavippien kysynnän aavisteltiin kasvavan entisestään.

Ylivelkaantumisen ennaltaehkäisemiseksi varotoimenpiteenä asetettiin 1.7.2020 voimaan astunut 10 % korkokatto, jonka oli tarkoitus olla voimassa 31.12.2020 saakka.

Koronaepidemian pitkittyessä korkokaton jatkamista pidettiin kuitenkin tarpeellisena, ja lopulta 10 % korkokatto oli voimassa aina syyskuun 2021 loppuun saakka. Lokakuusta 2021 lähtien korkokatto palasi 20 %:iin.

Lainat.fi-palvelun avulla on mahdollista kilpailuttaa jopa 30 KSL:n korkokattopykälää noudattavaa palvelua. Lainahakemuksen täyttäminen on ilmaista, eikä velvoita mihinkään. 

Korkokatto ja siihen liittyvät säännökset 

Pikavippien korot ovat luotonmyöntäjien perimiä kuluja lainatusta rahasta. Kyseessä on myös tulonlähde, jolla luotonmyöntäjä kerryttää itselleen voittoa.

Korkojen pääasiallinen tarkoitus on turvata yritystoiminnan jatkuvuus, mikäli joukosta löytyy asiakkaita, jotka eivät maksa lainaansa takaisin.

Korkotulot ovat myös kyseisten yritysten ainoa selviytymiskeino, sillä palvelut eivät vaadi lainoilleen takaajia tai vakuuksia.

Vakuudettomille kulutusluotoille määriteltiin korkokatto vasta vuonna 2013. Vakuudettomien lainojen yhteydessä perittävät korot olivat näin ollen usein suorastaan hävyttömän korkeita.

Koska koroilla ei ollut minkäänlaista korkokattoa, kasvoi maksuongelmaisen velka päivä päivältä, ja lainasta selviytyminen osoittautui lopulta monen kohdalla mahdottomaksi.

Tästä syystä kuluttajansuojalakiin haluttiin lisätä pykälä, jonka tarkoituksena oli rajoittaa korkojen aiheuttamia maksuongelmia.

Vuonna 2013 kuluttajansuojalakia korjattiin lisäämällä pykälä, joka koski pienten, alle 2 000 euron suuruisten luottojen korkokattoa.

Kyseinen pykälä tuli kaikkien luottolaitosten noudatettavaksi, kun kyseessä oli alle 2 000 euron suuruinen laina.

Korkokatto muokattiin uuteen uskoon vuonna 2019

Koska edellä mainitun pykälän ei todettu pienentävän ongelmaa toivotulla tavalla, laajennettiin korkokattosäädös koskemaan kaiken suuruisia pikalainoja, joustoluottoja ja kulutusluottoja. Kyseinen muutos astui voimaan syyskuussa 2019. 

Ensimmäisen korkokattoa koskevan lakipykälän mukaan lainan todellinen vuosikorko sai nousta maksimissaan 50 %:iin (+ sen hetkinen viitekorko).

Keskimääräisesti todellinen vuosikorko oli enintään 51 prosenttia. Vuonna 2019 korkokatto säädettiin kuitenkin 20 prosenttiin.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei lainojen nimelliskorko saa ylittää 20 prosenttiyksikköä.

Lisäksi lainoille määriteltäviä muita kuluja voidaan periä enintään 150 euroa vuodessa. Näiden toimien tavoitteena on pitää todellinen vuosikorko konkreettisesti aisoissa.

Seuraavaksi esittelemme tarkemmin kuluttajansuojalain lakipykälän, joka määrittää korkokaton ja muut kulut. Kyseinen pykälä astui voimaan 1. syyskuuta 2019. 

Kuluttajansuojalaki 20.1.1978/38

17 a § (26.4.2019/596)

Luottokustannusten enimmäismäärä

Kuluttajan nostamalle luotolle perittävää luoton korkoa ei saa sopia 20:tä prosenttia suuremmaksi.

Jos kuluttajan on sopimuksen mukaan maksettava muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja luottokustannuksia, näiden määrä ei saa ylittää päivää kohden 0,01:tä prosenttia luottosopimuksen mukaisesta luoton määrästä tai luottorajasta luottosopimuksen voimassaoloajalta.

Sen estämättä, mitä 2 momentissa säädetään, muiden luottokustannusten enimmäismäärä voidaan sopia 5 euroksi edellyttäen, että luottoaika on sopimuksen mukaan vähintään 30 päivää. Kuluttajan 2 momentin perusteella maksettavaksi tulevat kustannukset eivät saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä luottokustannuksia saa periä kuluttajalta ennakolta pidemmältä kuin vuoden ajalta.

Jos luotonantaja tai luotonvälittäjä rikkoo, mitä tässä pykälässä säädetään, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa luoton korkoa eikä muita luottokustannuksia lainkaan.

Mitä 2–4 momentissa säädetään, ei koske luottokustannuksina pidettäviä vakuutusmaksuja, jos vakuutuksen tarkoituksena on luoton vakuuden arvon turvaaminen.

Jos kuluttaja maksaa luoton ennenaikaisesti takaisin, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 27 ja 28 §:ssä säädetään. Jos luotto eräännytetään, sovelletaan 2 ja 3 momentin estämättä, mitä 35 §:ssä säädetään.”

Mitä tapahtui, kun korkokatto astui voimaan?

Korkokaton tullessa voimaan pikavippien myöntäminen lyhyellä maksuajalla ollut enää lainapalveluille kannattavaa.

Lyhyellä maksuajalla otetut lainat eivät kerryttäneet tarpeeksi korkotuloja. Lainoja tarjonneiden yritysten voitto oli perustunut nimenomaan korkotuloihin.

Lain seurauksena osa pienistä toimijoista sulki ovensa kokonaan, osa löysi puolestaan muut ansaitsemiskeinot.

Monet pikavippejä myöntäneet palvelut päättivät aloittaa tuolloin kulutus- ja joustoluottojen tarjoamisen.

Vuoden 2019 lakimuutos karsi markkinoilta palveluja, sillä lainsäädäntö on sittemmin koskenut myös yli 2 000 euron jousto- ja kulutusluottoja.

Vaikka korkokatto vaikutti suuresti palveluiden toimintaan, tarjoaa osa palveluista vielä kertaluottoja pitkällä maksuajalla ja pienellä, lain mukaisella vuosikorolla. 

Positiivisia vaikutuksia kuluttajien talouteen?

Vuoden 2019 korkokattouudistuksen uskottiin vaikuttavan pidemmällä aikavälillä positiivisesti kotitalouksien tilanteeseen.

Tiukemmat vaatimukset ennaltaehkäisevät velkakierrettä, ja luottoja myönnetään paremmilla ehdoilla henkilöille, joiden maksuvalmius on kunnossa. 

Koronaepidemian alkuvaiheessa asetettu 10 % korkokatto osoittautui monen lainaa tarvitsevan kohdalla pelastukseksi.

Lainanottokynnys oli taloudellisesti kriittisinä hetkinä matalampi inhimillisemmän korkotason myötä, mutta toisaalta myös kohtuullisemmin kustannuksin.

Lainojen korkokatto pomppasi takaisin edeltäneeseen 20 %:iin lokakuun 2021 alussa, joten mikäli lainaa oli ottanut aivan väliaikaisen korkokaton loppuvaiheessa, saattoivat korkokustannukset nousta merkittävästi.

Yhteenveto pikavippien korkokatosta

Ensimmäinen asetus korkokatosta astui voimaan vuonna 2013. Tällöin kyseessä oli pikalainoille säännelty lakipykälä, jossa rajoitettiin alle 2 000 euron suuruisten lainojen korkokuluja.

Kyseisen lain tarkoituksena oli estää maksuvaikeuksiin joutumista ja rajoittaa koron kasvua lyhyissä lainoissa.

Korkokattopykälä oli voimassa yli kuuden vuoden ajan. Tässä ajassa kävi ilmi, ettei kyseinen säännös ollut riittävän tiukka, eikä se auttanut maksuvaikeuksiin joutumisen ennaltaehkäisyssä halutulla tavalla. 

Tästä syystä syyskuussa 2019 astui voimaan uusi, entistä tiukempi korkokattosäännös. Tässä pykälässä korkokatto asetettiin koskemaan myös suurempia lainoja. 

Lisäksi korko haluttiin rajoittaa maksimissaan 20 %:iin. Korkokaton lisäksi lainojen vuotuiset lisäkulut rajattiin enintään 150 euroon.

Koronaepidemian myötä korkokatolle asetettiin väliaikaisesti 10 % enimmäisraja heinäkuusta 2020 lähtien aina syyskuun 2021 loppuun saakka.

Lokakuusta 2021 lähtien korkokatto on ollut jälleen vuonna 2019 säädetyn lain mukaisesti 20 %. Korkokaton tarkoituksena on ehkäistä ylivelkaantumista ja maksuvaikeuksiin joutumista.

Pikaluottoihin liittyvistä säännöksistä voi lukea lisää kuluttajansuojalaista. 

Usein kysytyt kysymykset

Pikavippien korkokatto katsottiin vuonna 2013 tarpeelliseksi kuluttajien ylivelkaantumisen ja maksuvaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi.

Tällä hetkellä voimassa oleva, 20 % korkokatto astui alun perin voimaan syyskuussa 2019. Korkokatto laskettiin väliaikaisesti 10 %:iin vuosina 2020-21 koronaepidemian seurauksena.

Vakuudettomien kulutusluottojen korkokattoa ei olla näillä näkymin muuttamassa nykyisestä 20 %:sta.

Mikäli oma taloudellinen tilanne askarruttaa, saa apua asioiden selvittelyyn esimerkiksi Takuusäätiöstä tai oman kotikunnan oikeusaputoimiston velkaneuvonnasta.

Korkokaton avulla on pystytty jossain määrin ennaltaehkäisemään velkakierrettä ja ylivelkaantumista.
Tämä sivusto käyttää evästeitä käyttäjäkokemuksen parantamiseksi.