Tietoa korkokatosta

Pikavippien korkokatto 

Monet ovat takuulla lukeneet markkinoilla tarjottavista pikavipeistä sekä niiden valtavista koroista, jotka ovat olleet syynä satojen ihmisten maksuongelmille.

Vuonna 2013 pikavippien korkolakia säädettiin ja niihin liittyviä ehtoja kiristettiin määrittämällä korkokatto. Lakimuutoksen uskottiin poistavan haitalliset lainat markkinoilta sekä vähentävän maksuongelmiin joutumista. Lisää lakimuutoksesta, tämän hetkisistä säännöksistä sekä muutoksen vaikutuksesta on mahdollista lukea alapuolelta. 



Parhaat kulutusluotot yhteenveto 2017

1000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

2000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

3000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

5000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

10 000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

20 000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan

50 000 euron lainat järjestettynä halvimmasta kalliimpaan


Korkokatto ja siihen liittyvät säännökset 

Pikavippien korot ovat luotonmyöntäjien perimiä kuluja lainatulle rahalle. Kyseessä on myös tulonlähde, jolla luotonmyöntäjä kerryttää itsellensä voittoa. Korkojen pääasiallinen tarkoitus on turvata yritystoiminnan jatkuvuus, jos joukosta löytyy asiakkaita, jotka eivät maksa lainaansa takaisin. Korkotulot ovat myös kyseisten yritysten ainoa selviytymiskeino, sillä palvelut eivät vaadi lainoilleen takaajia taikka vakuuksia.

Ennen vuotta 2013 pikavipeille ei ollut määritelty korkokattoa ja niiden yhteydessä perittävät korot olivat valtavia. Koska korolle ei ollut määritelty minkäänlaista korkokattoa, kasvoi maksuongelmaisen velka päivä päivältä ja niistä selviytyminen koitui mahdottomaksi. Tästä syystä Kuluttajasuojalakiin haluttiin lisätä pykälä rajoittamaan juurikin koron aiheuttamia maksuongelmia. 

Vuonna 2013 Kuluttajasuojalakia korjattiin lisäämällä pykälä, joka kosketti pienien luottojen korkokattoa. Kyseinen pykälä tulee kaikkien luottolaitoksien noudatettavaksi, kun kyseessä on alle 2 000 euron suuruinen laina.

Edellä mainitun lakipykälän mukaan, lainan todellinen vuosikorko saa nousta maksimissaan 50% + sen hetkinen viitekorko. Keskimääräisesti todellinen vuosikorko on maksimissaan 51 prosenttia. Säännöksen voimaantulo aiheutti suuria muutoksia alalla. Näistä muutoksista kerromme kuitenkin lisää vasta myöhemmässä vaiheessa tätä artikkelia. 

Alla kuluttajasuojalaista lainattu lakipykälä, joka määrittää pikalainojen korkokaton. Myös voimassa olevaan korkokattoon on suunniteltu muutosta, sillä hallitus on esittänyt olemassa olevan säännöksen kiristämistä entisestään. Näiden muutosten odotetaan tulevan voimaan syyskuussa 2019. 

Kuluttajasuojalaki 20.1.1978/38, 17 a § 

"Korkokatto

Jos luoton määrä tai luottoraja on alle 2 000 euroa, luottosopimuksen mukainen luoton todellinen vuosikorko saa olla enintään korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Hyödykesidonnaiseen luottoon tätä pykälää sovelletaan kuitenkin vain, jos kuluttajalla on luottosopimuksen nojalla myös oikeus nostaa rahavaroja."

Mitä tapahtui, kun korkokatto tuli voimaan?

Korkokaton tullessa voimaan, ei pikavippien myöntäminen lyhyellä maksuajalla ollut enää lainapalveluille kannattavaa. Lyhyellä maksuajalla otetut lainat, eivät kerryttäneet tarpeeksi korkotuloja, joka luonnollisesti tekee yrityksen toiminnasta mahdotonta. Lain seurauksena osa pienistä toimijoista lopetti yritystoiminnan kokonaan, osa puolestaan löysi muut keinot ansaita tienestit. Monet pikavippejä myöntäneet palvelut päättivät myös aloittaa kulutus- sekä joustoluottojen tarjoamisen. Tämä, koska korkokatto ei käsitä joustolainoja, jotka ovat 2 000 euroa tai yli.

Joustoluottojen avulla lainapalveluilla on myös mahdollisuus kiertää Kuluttajasuojalain 17 a §. Tämä on mahdollista, tarjoamalla 2 000 euron suuruisia joustoluottoja, jolloin asiakkaalle määritetään luottoraja. Tämän luottorajan puitteissa asiakkaalla on oikeus nostaa rahaa. Nostosumman ei tarvitse olla, kuin satoja euroja. Joustoluotoissa asiakas maksaa korkoa ainoastaan nostetulle lainasummalle ja koska kyseessä on 2 000 euron taikka suurempi joustoluotto, ei palveluiden tarvitse noudattaa lainoissaan Kuluttajasuojalain 17 a§ säännöstä. 

Vaikka korkokatto vaikutti suuresti palveluiden toimintaan, tarjoaa osa palveluista vielä kertaluottoja pitkällä maksuajalla sekä pienellä lain mukaisella vuosikorolla. 

Kaiken negatiivisuuden lisäksi korkokatto on vaikuttanut positiivisesti joihinkin tilanteisiin. Nykyään halpojen pikavippien saaminen on mahdollista. Mahdollisen siitä tekee, mikäli lainapalvelut tarjoavat lainarahalle 1 - 1,5 kuukauden takaisinmaksuajan, jolloin esimerkiksi 100 euron vipille kertyy ainoastaan noin 15 euroa korkokuluja

Vaikka korkokaton tarkoitusperä oli positiivinen, ei sillä pystytty kitkemään kaikkea vääränlaista toimintaa. Lainayhtiöt ovat nimittäin kiristäneet 100 euron pikavippien ehtoja, eikä kyseistä lainaa myönnetä enää yhtä usealle asiakkaalle. Säännöksen muututtua suurempien kulutusluottojen saannista on tullut helpompaa, kuin satojen eurojen pikavippien saannista. 


Hae lainaa   400-10 000 100-50 000 50-4000 100-2 000 10-3 000 10-2010 10-2 000 1000-50 000 50-20 000 100-5 000 100-5 000 1000-50 000 100-10 000 500-50 000 2000-500 000 500-50 000 2 000-10 000 1 000-3 000 1 000-25 000 10-2 100

Pikavippien korkokatosta aikaisempaakin tiukempi vuonna 2019? 

Vuoden 2018 loppupuolella hallitus on kaavaillut kiristävänsä korkokattoon liittyviä säännöksiä entisestään. He ovat esittäneet pikavippien korkokaton huomattavaa tiukentamista, jonka olisi määrä astua voimaan syyskuussa 2019. Kyseisen muutoksen toivotaan vähentämään pikavippien vuoksi maksuvaikeuksiin joutuneita.

15. marraskuuta 2018 hallitus teki esityksen, jossa he esittivät tiukennuksia kuluttajaluottoja koskevaan lainsäädäntöön. Ehdotuksen mukaan korkokattoa laajennettaisiin niin, että se kattaisi valtaosan kuluttajaluotoista. Tämän sääntelyn ulkopuolelle jätettäisiin ainoastaan asuntoluotot, joissa vakuutena toimii oma asunto tai muu rahanarvoinen omaisuus. 

Hallitus kertoo esityksessään, että liian monet suomalaiset kärsivät maksuongelmista. Heidän mukaansa ylivelkaantumisen estämiseksi, tulee heidän kehittää voimassa olevia keinoja tehokkaampia vaihtoehtoja. Tällä ehdotuksella hallitus pyrkii tukemaan vastuullisen luottomarkkinoiden toimintaa ja sen pyrkimyksenä on pienentää velkakierteeseen joutuneiden henkilöiden määrää. 

Ehdotuksella hallitus kaavailee, että korkokaton piiriin tulisi kuulua myös yli 2 000 euron suuruiset lainat. Tämän lisäksi ehdotuksessa kerrotaan, että korolle tulisi asettaa 30% yläraja. Lisäksi hallitus pyrkii estämään muiden luottokustannuksien perimisen niin, että kustannuksien enimmäismäärä saisi olla maksimissaan 0,01% per päivä. Esityksen mukaan luottokustannukset eivät saisi myöskään nousta yli 150 euron per vuosi. Tämä rajoittaisi huomattavasti asiakkaille maksettavaksi tulevia kuluja. 

Hallituksen pääasiallisena syynä korkokaton tiukentamiseen on ollut kohtuullistaa luottojen sääntöjä sekä vähentää velkaongelmien syntymistä. Hallitus uskoo, että heidän uusi suunnitelmansa olisi aikaisempaa huomattavasti tehokkaampi ja kuluttajilla olisi parempi mahdollisuus arvioida omaa käyttäytymistään sekä tällä tavoin välttyä ylivelkaantumiselta ja muilta maksuongelmilta. 

Hallituksen mukaan, jos luotonantaja taikka välittäjä rikkoo korko- taikka luottokustannuskattoa, evätään heiltä oikeus periä korko- sekä muita kustannuksia asiakkailtaan. Edellä kerrotun ehdon uskotaan tehostavan lain noudattamista aikaisempaakin enemmän. 

Korkokattoa koskevan muutoksen uskotaan astuvan voimaan 1. syyskuuta 2019.

Yhteenveto Pikavippien korkokatosta 

Korkokatto on vuonna 2013 pikalainoille säännelty lakipykälä, jossa rajoitetaan pienten alle 2 000 euron suuruisten lainojen korkokuluja ja niiden määrittämistä. Kyseisen lain tarkoituksena oli estää maksuvaikeuksiin joutumista sekä rajoittaa koron kasvua lyhyissä lainoissa.

Korkokatto pykälä on ollut voimassa jo kuuden vuoden ajan. Tämän ajan sisällä on huomattu, että kyseinen säännös ei ole riittävän tiukka, eikä se estä maksuvaikeuksiin joutumista riittävällä tavalla. Uuden tiukemman lain odotetaan tulevan voimaan syyskuussa 2019. Tässä laissa korkokatto asetetaan koskemaan suurempiakin, kuin 2 000 euron suuruisia lainoja. Lisäksi korko halutaan rajoittaa maksimissaan 30%, jonka lisäksi lainalaitoksien perimät muut kulut eivät saa ylittää 150 euroa per vuosi. 

Tällä korkokaton muutoksella hallitus pyrkii vähentämään kuluttajia ylivelkaantumiselta sekä maksuongelmiin joutumiselta. He ovat myös suunnitelleet, että säännöksiä rikkovat luotonantajat eivät ole oikeutettuja perimään asiakkailta korkoa taikka muita kustannuksia ollenkaan. Kyseessä on sellainen rangaistus, jonka uskotaan pitävän luotonmyöntäjät varuillaan sekä tietoisina säännöksistä sekä niiden noudattamisesta. 


Hae lainaa   400-10 000 100-50 000 50-4000 100-2 000 10-3 000 10-2010 10-2 000 1000-50 000 50-20 000 100-5 000 100-5 000 1000-50 000 100-10 000 500-50 000 2000-500 000 500-50 000 2 000-10 000 1 000-3 000 1 000-25 000 10-2 100