Lainan todellinen vuosikorko

Todellinen vuosikorko – ainoa oikea tapa lainojen vertailuun 

Todellinen vuosikorko on termi, johon törmää vääjäämättä viimeistään lainatarjousta tavatessaan. Yleensä käsite tulee kuitenkin tutuksi jo siinä vaiheessa, kun suunnitteilla on uusi laina, pikavippi tai luottokortin hankinta.

Todellinen vuosikorko tarjoaa läpinäkyvimmän vaihtoehdon lainojen vertailuun, sillä se sisältää korkojen ohella myös lainan oheiskulut, kuten tilinhoitomaksut.

Lainan kustannukset muodostuvat kahdesta osatekijästä: nimelliskorosta, eli vuosikorosta tai kuukausikorosta, ja lainan avaamiseen ja lyhentämiseen liittyvistä maksuista.

Lisäkulut voivat kuulostaa pieniltä summilta, mutta ne kasvavat yllättävin merkittäväksi summaksi pidempänä laina-aikana. Muita maksuja voivat olla esimerkiksi avausmaksu, tilinhoitomaksu tai laskutuslisä. 

Eräs kikka, jolla pienlainayhtiöt markkinoivat tuotteitaan, on se, että lainalle määritetään todella pieni korko. Korko saattaa olla hädin tuskin 5 %, mikä ei kuulosta alkuunkaan pahalta.

Samaan lainaan voi kuitenkin sisältyä vaikkapa 90 euron avausmaksu, jonka myötä todellinen vuosikorko nouseekin huomattavasti ilmoitettua suuremmaksi.

Me Lainat.fi-sivustolla pyrimme kertomaan selkeästi kaikkien yhteistyökumppaneidemme korko- ja kulukäytännöistä, jotta lukijamme olisivat jo lainan hakuvaiheessa perille kaikista kuluista.

Todellisen vuosikoron laskeminen 

Oikeusministeriö on määrittänyt tarkat säännökset vuosikoron laskemiselle. Vuosikorkoon liittyvät säännökset ovat luettavissa Finlexiltä. Sivusto tarjoaa aiheeseen liittyen pykäläkohtaiset ehdot.

Todelliselle vuosikorolle on tietenkin oma laskukaavansa. Kaavasta löytyvien merkkien tarkoitukset on kerätty kaavan alapuolelle. 

Yhtälön symbolit vastaavat lainaan liittyviä käsitteitä seuraavasti:

• X = todellinen vuosikorko 
• m = viimeisen nostoerän järjestysnumero 
• k = nostoerän numero, eli 1 ≤ k ≤ m (≤, pienempi tai yhtä suuri, kuin…)
• Ck = nostoerän k määrä
• tk = vuosina sekä vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja jokaisen myöhemmän nostopäivän välinen aika, eli t1 = 0 
• m’ = viimeisen takaisinmaksun tai maksun numero 
• D1 = takaisinmaksu tai maksun määrä 
• s1 = vuosina ja vuosien osina ilmaistu ensimmäisen nostoerän nostopäivän ja jokaisen takaisinmaksun tai maksupäivän välinen aika.

Vaikka kaava näyttää lähes ylitsepääsemättömältä, ei todellisen vuosikoron laskeminen ole niin vaikeaa kuin äkkiseltään voisi luulla.

Kaavan tulkitseminen vaatii pientä algebran opintomäärää, mutta se on kuitenkin yksinkertaistettavissa.

Yksinkertaistettuna kaava tarkoittaa, että vasemmalle jää alkuperäinen lainasumma ja oikean puolen summaksi lainan kuukausittaiset erät.

Todellista vuosikorkoa laskettaessa lainan kuukausittaiset erät kerrotaan sulkulausekkeella. Selventäkäämme tilannetta yksinkertaistetulla esimerkillä:

Lainanhakija ottaa 600 euron lainan, jonka hän maksaa takaisin 8 kuukaudessa. Lainan kuukausittainen maksuerä on 98 euroa. Luvut sijoitetaan yllä nähtyyn kaavaan seuraavalla tavalla: 

600 = (98(1+x)(-1/12)) + (98(1+x)(-2/12)) + (98(1+x)(-3/12)) + (98(1+x)(-4/12)) + (98(1+x)(-5/12)) + (98(1+x)(-6/12) + (98(1+x)(-7/12) + (98(1+x)(-8/12)

Todellisen vuosikoron saa ratkaisemalla yhtälön x:n. 

Todellisen vuosikoron laskeminen on helpompaa Excelin avulla. Laskemiseen on saatavilla tukea Microsoft Officen tukipalvelusta.

Vuosikorkoa laskiessa voi käyttää apuna Excelin KORKO.EFEKT-nimistä funktiota. Excel -kaavan huono puoli on kuitenkin se, että se ei ota huomioon lainan muita kuluja, ellei niitä ole huomioitu lainan nimelliskorossa. 

Todellinen vuosikorko – suuntaa antava laskukaava

Todellisen vuosikoron laskeminen onnistuu myös käsin. Tällöin luku on ainoastaan suuntaa antava, eikä sitä voida pitää 100-prosenttisen oikeana.

Laskun onnistumiseksi lainanhakijalla tulee olla tiedossa nimelliskorko, perustamismaksu, lyhennyserän kokonaiskustannus ja se, kuinka monta erää tulee vuosittain maksettavaksi.

Alta löytyvässä esimerkissä käytämme nimelliskorkona 10 %. Lainaa lyhennetään kerran kuussa, eli vuodessa sille kertyy 12 lyhennyserää. 

• Jotta voit muuttaa lopputuloksen prosenteiksi, sinun tulee kertoa luku 100:lla, eli 0,1047 = 10,47 %

Seuraavaksi kaavaan lisätään muut kuukausimaksut. Oikean summan saamiseksi on laskettava, paljonko lyhennyserän maksut ovat vuodessa. Lainaa on tässä laskelmassa 5 000 euroa, ja vuoteen mahtuu 12 lyhennyserää. Joka kuukausi peritään 2,5 euron tilinhoitomaksu. Laskelma on seuraavanlainen. 

• (2,5 € x 12 / 5000 €) = 0,006 = 0,60 %
• Kyseinen prosenttiluku tulee lisätä vuosittaiseen nimelliskorkoon, eli 10,47 % + 0,60 % = 11,07 %

Lainan avauserän laskeminen on hieman hankalampi tehtävä, mutta ei sula mahdottomuus. Oletus on, että 5 000 euron lainasta 1 %, eli 50 euroa, on perustamismaksua. Prosentin avauskulu vaikuttaa eri tavalla ja tämä riippuu täysin myös maksuajasta.

Mitä lyhyempi maksuaika, sitä suurempi avausmaksun vaikutus on. Tässä tilanteessa, kun korko on 10 %, tulee lyhennyksiin lisätä 1,11 % vuoden tai 0,39 % viiden vuoden maksuajalla. Jos tilanteessamme maksuaika on viisi vuotta, saadaan tulokseksi: 

11,07 % + 0,39%, eli 11,70 %, joka on suuntaa antava vuosikorko. 

Kilpailuta laina helposti ja ilman ylimääräistä stressiä

Markkinoilta löytyy useita yrityksiä, jotka kilpailuttavat lainat puolestasi, ja vieläpä ilmaiseksi! Me Lainat.fi-sivustolla pyrimme tarjoamaan parhaat tahot lainojen kilpailuttamiseen.

Esimerkiksi Rahoitu tai Zmarta hoitavat kyseisen työn puolestasi. Tällöin vältyt turhauttavan pitkiltä laskukaavoilta sekä kymmenien hakemusten täyttämiseltä.

Sinun tulee täyttää vain yksi lainahakemus valitsemassasi kilpailutuspalvelussa, jolloin palvelu huolehtii lainojen vertailusta hakemuksesi pohjalta. Ensimmäiset lainatarjoukset saapuvat yleensä jo minuuteissa.